Ajokausi jatkuu sähkömaastopyörällä

Sähkömaastopyörä

Kesän aikana olin jo useita kertoja pohtinut mahdollista sähkömaastopyörän toimivuutta käytössäni. Moottoripyörällä ajoreitti tervahaudan lähelle on päättynyt aika etäälle, joko heikon ajouran vuoksi tai ajaminen kielletyn alueen läpi ei ole mahdollista.

Syyskuussa tein viimein sähkömaastopyörän hankinnan paikallisesta pyöräliikkeestä. Sopivien ja kohtuuhintaisten maastopyörien valikoima oli nyt tosi heikko, mutta sain kuitenkin mieleisen maastopyörän käyttööni. Pyörä on Trek Powerfly 4 625w. Perusmalli vähän modattiin vaihtamalla ohjaustangon kannatin säädettävään malliin ja nyt saan vähän rennomman ja pystymmän ajoasennon, jota voi myös säätää. Pyörän XL koko tekee pyörästä aika kookkaan, mutta niin on kyllä pyöräilijäkin.

Tervahautakierroksia pyörällä

Tällä sähköpyörällä ajaa vaikeassa maastossa noin 50 - 60 km sähköavusteisesti (maastoasetusta hyödyntäen) ja tietä ajaen ehkä noin 80 km - 100 km. Yksittäisiä tervahautoja olen käynyt paikantamassa suoraan kotoa pyöräillen, mutta muutamia kertoja olen ottanut pyörän auton pyöränkuljetustelineeseen ja autoillut lähemmäksi "pelipaikkoja". 

Tässä muutamia tervahautoja jotka kolusin pyörällä. Useimpiin olisi kyllä päässyt myös moottoripyörällä, mutta maastopyörällä pääsi nyt todella lähelle kohteita.

Kruunupyyn kolme tervahautaa paikassa Viitavesi

Teerijärven kolme tervahautaa

Kaustisen kolme tervahautaa

 

Tämä kesäkauden aikana olen kartoittanut ja paikantanut Keski-Pohjanmaan ja lähialueen (Kalajoki ja Kruunupyy) tervahautoja 262 kpl. Lisäksi on kahdeksan sellaista paikkaa, josta ei tervahautaa enää erottanut maastossa tai sitten en sitä karttaan merkityltä alueelta löytänyt. Monia mielenkiintoisia maastokohteita on taas ajoreitille osunut ja monia upeita maastoja on tullut patikoitua lähellä ja kaukana omasta asuinpaikasta. Monet tulipaikat, laavut ja kodat on nyt myös tullut tutuksi samalla kertaa.

 

Tervahautojen kartoituskausi, se kuitenkin vielä jatkuu sähköpyöräillen, vaikka moottoripyörä mitä ilmeisimmin siirtyy piakkoin talven ajaksi varastoon odottamaan uutta ajokautta.

Länsi-Lapin kierros elokuussa

Elokuun loppupuolella tuli mahdollisuus osallistua ajokierrokselle, joka suuntautui Länsi-Lappiin. Ajoreittiä ei luonnollisesti ollut mahdollista ulottaa Ruotsin puolelle, mutta Norjan puoleinen raja oli vielä avoinna.

1. ajopäivä 21.8.2020

Ajopäivän reitti ja matkaa 640 km

Tankkaus ja lounastauko Iissä

Kahvipaussi Torniossa Kukkolankoskella

Näkymä Aavasaksan vaaralta

Aavasaksan vaaran näkymiä

Jouninkauppan poro, Äkäslompolo

 

2. ajopäivä 22.8.2020

Toisen ajopäivän suunnitelmat oli aika väljät joten kävimme ensin Äijäkosken kuohuja katsomassa ja sen jälkeen kävin vielä omatoimisesti yksin muutaman soratiepätkän ajamassa. Suunnitelmissa oli käydä myös kokeeksi yksi paikallinen tervahauta katsomassa ja sellainen löytyikin Muonionjoen varresta paikasta Reponiemi.

Iltapäivällä oli ohjelmassa osallistua motoristikirkkoon ja vielä ilta-ajelut Pallastunturin suuntaan.. niin tai siis ilta-ajelu kyllä vähän venähti pitkäksi, kun matkaa sillekin tuli yllättäen reipas 200 km. Mukava ajopäivä päätettiin maukkaalla ruokailulla Olostunturin kupeessa.

Äijäkoski, näkymä pohjoiseen

Äijäkoski, näkymä etelään

Yksi kohde oli Reponiemen tervahauta.

Aamupäivän oma lisälenkki n. 73 km

Kangosvaaran mukavaa soratietä

VT 21 päällystetty 1971 ja tässä on siitä todiste.

Osallistuimme myös motoristikirkkoon

Kirkkoherran Kawasaki z1100

Iltapäivän ja illan yhteinen ajokierros n. 210 km (Muonio - Pallastunturi - Raattama - Enontekiö - Yli-Muonio - Olostunturi - Muonio)

 

3. ajopäivä 23.8.2020

Kolmas ajopäivä oli aamusta aika sateinen, mutta hyvät sadevaatteet päällä ei tullut kylmä eikä kosteuskaan läpi. Suunta kohti Kilpisjärveä ja ehkä Norjaan saakka oli tällä kertaa valmis suunnitelma.

Kaaresuvannon jälkeen noin 17 km on Järämän linnoitukset. Järämä on entisöity osa saksalaisten vuosina 1944 rakentamaa Sturmbock–Stellung -nimistä linnoitusaluetta, jonka tehtävänä oli suojata Jäämeren satamia. Tällä kertaa ei museo ollut avoinna, joten lyhyt kävelykierros lähimmillä linnoituskohteilla teki hyvää motoristien istumalihaksille.

Miehistökorsu

Panssarintorjuntatykki

Käymälä 😬

Muutamien sadekuurojen myötä päästiin alkuiltapäivästä jo Kilpisjärvelle. Saana-tunturin huippu oli osasta vielä pilvien peitossa.

Retkeilykeskus Saana-tunturin juurella

 

Kilpisjärvi taustalla

Lounastauon jälkeen näytti ilma jo kirkastuvan, joten pyörien keulat kohti rajaa ja tarkoituksena käydä maisemareittikierros vielä Norjan puolella.

Vuonon reunustaa vähän Skibot´enista pohjoiseen.

Nordnesstunnelen läpiajon (5,7 km) jälkeen oli paluupaikka Løkvollen.

Vesiputous E6 tien varressa

Vielä viimeiset maisemakuvat vuonon varresta ennen paluuta

Sonkamuotkassa on tämä pieni putkiikki ja tämä oli varmasti edullisin kahvi+munkki tälle ajoreissulle. Liikkeessä on tavaraa joka lähtöön.

 

 

3. ajopäivän reitti ja edestakainen matka n. 542 km.

 4. ajopäivä 24.8.2020

Neljäs ajopäivä olikin sitten aika suoraviivaista ajoa kohti Kokkolaa. Alkumatka oli sateinen (Lohitorpalle saakka), mutta sen jälkeen oli ajokeli oikein mukava ja aurinkoinen.

Lohestajatorpan rannassa kalastajien jokiveneitä

Yhden pyörän pikainen huoltotyö tehtiin Torniossa. Olipa liikkeessä yksi vanhempi Honda muiden uusien Yamaha pyörien joukossa.

Oman pyörän trippi mittari näytti ajomääräksi kokonaisuudessaan 2 150 km. Ehkä todellinen määrä oli likempänä 2 100 km. Onhan tuo keskikulutuskin (3.2 l/100 km) tuolle matkalle aika kohtuullinen 😃.

Suuret kiitokset reissukavereille mukavasta Länsi-Lapin ja Norjan ajokierroksesta ja upeasta majoituksesta Muoniossa. Oli helppoa olla matkassa, kun pääpiireissään paikat ja tiet oli muille osallistujille enemmän tuttuja. Koska omat ajoreittini on nykyisin suuntautunut lähialueen pienille sorateille ja metsäpoluille, niin tämä pidempi matka-ajo toi mukavaa vaihtelua siihen.

Lestijärven kierto

Onnistuin tehdä pikaisen päätöksen viettää vielä yksi lomapäivä elokuussa ja suunnistaa päiväksi Lestijärven alueen tervahaudoille. Tavoitteena oli paikantaa alueen etäisimmät kohteet ja samalla nautiskella lämpimästä loppukesän päivästä muutamalla kodalla ja tulipaikalla. Ajoreitin Kokkolasta - Lestijärvelle suunnittelin siten, että pyrin välttämään isoja päällystysteitä. 

Kokkolan Ullavassa on maastokarttaan merkitty "hyppyrimäki". Mahtaako tämä olla ainut koko Keski-Pohjanmaalla.. Hyppyrimäen vauhdinottotorni on kallion päällä ja alastulorinnettä on ehkä 10 - 15 metrin verran. Ihan mukava hyppypaikka ja kyllähän tälle olisi ollut omassakin lapsuudessa paljon käyttöä. Ensimmäiset tervahaudat Lestijärven puolelta paikansin Syrinharjun eteläpuolelta. Tiejärven ja Ruippojärven välillä piti kävellä jonkin tovin maastossa ja nyt ensimäisen kerran sain maastokengätkin suossa kastumaan niin, että loppupäivän sain olla kosteissa sukissa.

Yhden tervahaudan lähellä oli vielä näkyvissä hirsikehikon jäänteitä. Ilmeisesti tervanpolttajilla on ollut jokin rakennus tässä myös suojana. 

Useimpien tervahautojen läheisyyteen pääsi hyvin ajamaan metsäautoteitä pitkin. Osa tervahaudoista oli taas metsien uudistusten ja maaperän muokkauksen johdosta heikosti paikannettavissa. Yksi tervahauta jäikin varmuudella paikantamatta, koska haudan paikasta ei voinut olla varma. Tällaiset kohteet olen itselle merkinnyt karttaselaimeen merkinnällä "käyty tervahauta, mutta ei löytynyt" 

Loppupäivästä poikkesin Valkeisen järven rannassa ja lyhyen pitkospuureitin jälkeen pääsin ihailemaan järveä mukavalta laavulta, joka on paikassa Pökkelöniemi

 

 

Päivän aikana sain 17 tervahautaa paikannettua ja aikaa kului 10 tuntia. Moottoripyörällä ajoa tuli 320 km ja maastossa kävelyä ja suunnistusta noin 5 km verran. Oikein mukava elokuinen lomapäivä tuli näinkin vietettyä ja taatusti sellaiset soratiet tuli ajettua, joita ei muutoin olisi tullut ajoreitille valittua.