Länsi-Lapin kierros elokuussa

Elokuun loppupuolella tuli mahdollisuus osallistua ajokierrokselle, joka suuntautui Länsi-Lappiin. Ajoreittiä ei luonnollisesti ollut mahdollista ulottaa Ruotsin puolelle, mutta Norjan puoleinen raja oli vielä avoinna.

1. ajopäivä 21.8.2020

Ajopäivän reitti ja matkaa 640 km

Tankkaus ja lounastauko Iissä

Kahvipaussi Torniossa Kukkolankoskella

Näkymä Aavasaksan vaaralta

Aavasaksan vaaran näkymiä

Jouninkauppan poro, Äkäslompolo

 

2. ajopäivä 22.8.2020

Toisen ajopäivän suunnitelmat oli aika väljät joten kävimme ensin Äijäkosken kuohuja katsomassa ja sen jälkeen kävin vielä omatoimisesti yksin muutaman soratiepätkän ajamassa. Suunnitelmissa oli käydä myös kokeeksi yksi paikallinen tervahauta katsomassa ja sellainen löytyikin Muonionjoen varresta paikasta Reponiemi.

Iltapäivällä oli ohjelmassa osallistua motoristikirkkoon ja vielä ilta-ajelut Pallastunturin suuntaan.. niin tai siis ilta-ajelu kyllä vähän venähti pitkäksi, kun matkaa sillekin tuli yllättäen reipas 200 km. Mukava ajopäivä päätettiin maukkaalla ruokailulla Olostunturin kupeessa.

Äijäkoski, näkymä pohjoiseen

Äijäkoski, näkymä etelään

Yksi kohde oli Reponiemen tervahauta.

Aamupäivän oma lisälenkki n. 73 km

Kangosvaaran mukavaa soratietä

VT 21 päällystetty 1971 ja tässä on siitä todiste.

Osallistuimme myös motoristikirkkoon

Kirkkoherran Kawasaki z1100

Iltapäivän ja illan yhteinen ajokierros n. 210 km (Muonio - Pallastunturi - Raattama - Enontekiö - Yli-Muonio - Olostunturi - Muonio)

 

3. ajopäivä 23.8.2020

Kolmas ajopäivä oli aamusta aika sateinen, mutta hyvät sadevaatteet päällä ei tullut kylmä eikä kosteuskaan läpi. Suunta kohti Kilpisjärveä ja ehkä Norjaan saakka oli tällä kertaa valmis suunnitelma.

Kaaresuvannon jälkeen noin 17 km on Järämän linnoitukset. Järämä on entisöity osa saksalaisten vuosina 1944 rakentamaa Sturmbock–Stellung -nimistä linnoitusaluetta, jonka tehtävänä oli suojata Jäämeren satamia. Tällä kertaa ei museo ollut avoinna, joten lyhyt kävelykierros lähimmillä linnoituskohteilla teki hyvää motoristien istumalihaksille.

Miehistökorsu

Panssarintorjuntatykki

Käymälä 😬

Muutamien sadekuurojen myötä päästiin alkuiltapäivästä jo Kilpisjärvelle. Saana-tunturin huippu oli osasta vielä pilvien peitossa.

Retkeilykeskus Saana-tunturin juurella

 

Kilpisjärvi taustalla

Lounastauon jälkeen näytti ilma jo kirkastuvan, joten pyörien keulat kohti rajaa ja tarkoituksena käydä maisemareittikierros vielä Norjan puolella.

Vuonon reunustaa vähän Skibot´enista pohjoiseen.

Nordnesstunnelen läpiajon (5,7 km) jälkeen oli paluupaikka Løkvollen.

Vesiputous E6 tien varressa

Vielä viimeiset maisemakuvat vuonon varresta ennen paluuta

Sonkamuotkassa on tämä pieni putkiikki ja tämä oli varmasti edullisin kahvi+munkki tälle ajoreissulle. Liikkeessä on tavaraa joka lähtöön.

 

 

3. ajopäivän reitti ja edestakainen matka n. 542 km.

 4. ajopäivä 24.8.2020

Neljäs ajopäivä olikin sitten aika suoraviivaista ajoa kohti Kokkolaa. Alkumatka oli sateinen (Lohitorpalle saakka), mutta sen jälkeen oli ajokeli oikein mukava ja aurinkoinen.

Lohestajatorpan rannassa kalastajien jokiveneitä

Yhden pyörän pikainen huoltotyö tehtiin Torniossa. Olipa liikkeessä yksi vanhempi Honda muiden uusien Yamaha pyörien joukossa.

Oman pyörän trippi mittari näytti ajomääräksi kokonaisuudessaan 2 150 km. Ehkä todellinen määrä oli likempänä 2 100 km. Onhan tuo keskikulutuskin (3.2 l/100 km) tuolle matkalle aika kohtuullinen 😃.

Suuret kiitokset reissukavereille mukavasta Länsi-Lapin ja Norjan ajokierroksesta ja upeasta majoituksesta Muoniossa. Oli helppoa olla matkassa, kun pääpiireissään paikat ja tiet oli muille osallistujille enemmän tuttuja. Koska omat ajoreittini on nykyisin suuntautunut lähialueen pienille sorateille ja metsäpoluille, niin tämä pidempi matka-ajo toi mukavaa vaihtelua siihen.

Lestijärven kierto

Onnistuin tehdä pikaisen päätöksen viettää vielä yksi lomapäivä elokuussa ja suunnistaa päiväksi Lestijärven alueen tervahaudoille. Tavoitteena oli paikantaa alueen etäisimmät kohteet ja samalla nautiskella lämpimästä loppukesän päivästä muutamalla kodalla ja tulipaikalla. Ajoreitin Kokkolasta - Lestijärvelle suunnittelin siten, että pyrin välttämään isoja päällystysteitä. 

Kokkolan Ullavassa on maastokarttaan merkitty "hyppyrimäki". Mahtaako tämä olla ainut koko Keski-Pohjanmaalla.. Hyppyrimäen vauhdinottotorni on kallion päällä ja alastulorinnettä on ehkä 10 - 15 metrin verran. Ihan mukava hyppypaikka ja kyllähän tälle olisi ollut omassakin lapsuudessa paljon käyttöä. Ensimmäiset tervahaudat Lestijärven puolelta paikansin Syrinharjun eteläpuolelta. Tiejärven ja Ruippojärven välillä piti kävellä jonkin tovin maastossa ja nyt ensimäisen kerran sain maastokengätkin suossa kastumaan niin, että loppupäivän sain olla kosteissa sukissa.

Yhden tervahaudan lähellä oli vielä näkyvissä hirsikehikon jäänteitä. Ilmeisesti tervanpolttajilla on ollut jokin rakennus tässä myös suojana. 

Useimpien tervahautojen läheisyyteen pääsi hyvin ajamaan metsäautoteitä pitkin. Osa tervahaudoista oli taas metsien uudistusten ja maaperän muokkauksen johdosta heikosti paikannettavissa. Yksi tervahauta jäikin varmuudella paikantamatta, koska haudan paikasta ei voinut olla varma. Tällaiset kohteet olen itselle merkinnyt karttaselaimeen merkinnällä "käyty tervahauta, mutta ei löytynyt" 

Loppupäivästä poikkesin Valkeisen järven rannassa ja lyhyen pitkospuureitin jälkeen pääsin ihailemaan järveä mukavalta laavulta, joka on paikassa Pökkelöniemi

 

 

Päivän aikana sain 17 tervahautaa paikannettua ja aikaa kului 10 tuntia. Moottoripyörällä ajoa tuli 320 km ja maastossa kävelyä ja suunnistusta noin 5 km verran. Oikein mukava elokuinen lomapäivä tuli näinkin vietettyä ja taatusti sellaiset soratiet tuli ajettua, joita ei muutoin olisi tullut ajoreitille valittua.

Sataset vaihtui kierroksella Kruunupyy - Veteli

Suunnitelmissa oli tiivis ajoaikataulu sunnuntain iltapäivälle ja tavoitteena saada toinen satanen täyteen tervahautojen paikannuksia. Myös etäisimmät kohteet Kruunupyyn alueen haudoista oli suunnitelmissa ja samalla osin jo tuttujen sorateiden kertausta Kruunupyyn eteläosissa.

Teerijärven jälkeen kannattaa ehdottomasti ajaa kohti Småbondersin kylää sillä tie on hyväkuntoista päällystettyä kylätietä ja maisemat kauniita. Svartsjön pienen järven rannalla on  hyvä kota lähellä kylätietä ja pyörällä pääsee kodalle ja järven rantaan.

Tämän kierroksen ensimmäiset kuusi tervahautaa paikansin heti Småböndersin kylän eteläpuolelta.

Ja koko kauden 200. tervahauta löytyi Porasejoen eteläpuolelta lähellä sähkölinjaa. Paikka oli mukava mäntykangas ja tervahauta oli rinteessä hyvin löydettävissä. Kuten monet muutkin Kruunupyyn tervahaudat, niin tämäkin oli merkitty erikseen kyllästetyllä merkkipaalulla, jossa on kaiverrettuna FREDAD T.H.E

Tätä siltaa ei onneksi tarvinnut ylittää pyörällä.  Kävin kuitenkin katsomassa sillalta Porasenjoen hidasta virtausta.

Nämä kuvat on Porasenjoessa olevan Pitkäkosken eteläpuolella olevan tervahaudan läheltä. Matkalla tervahaudalle bongasin tämän kohtuullisen ison linnunpöntön (varmaan jotain pöllöä varten asennettu) ja jykevä kiviaitaakin oli aikoinaan tehty noin 100 metrin matkan.

Tervahaudalla paikassa Venekangas kasvoi todella isoja haapoja. Tästä muistinkin isän tutun sanonnan, että "vasta siinä vaiheessa voi tervahaudan sytyttää kun ei haavan lehti liikahda". Eli paras tervahaudan sytyttämisen hetki on vasta myöhemmin illalla, kun tuuli kesäyönä tyyntyy.

Päivän oman tankkaustauon kävin pitämässä tällä laavulla, joka on karttaan merkitty Vetelissä Räyringin kylän lähelle paikassa Tervakangas.

Tämän kertaisella kierroksella sain paikannettua 13 tervahautaa, ja aikaa tähän kului kokonaisuudessaan 6 tuntia. Kävelyä ja suunnistusta tuli vaihtelevissa maastoissa taas jonkin verran. Jossain vaiheessa syksyä pitää vielä vaihtaa kulkuväline maastopyörään ja testailla kuinka perinteisellä pyörällä pääsee lähelle tervahautoja.